MOTHERSHIP OF WORK

Miksi työn merkityksellisyys merkitsee?

by –

Header 21 8 2018

Miten löytää merkityksellisyys pirstaloituvassa työ-elämässä? Miksi työn merkityksellisyydellä on väliä? Miten työtila liitttyy merkityksen kokemiseen? Miten merkityksen kokemus vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja tuottavuuteen?

by Jaakko Sahimaa

Uuden ajan työ vaatii uudenlaisia konsepteja tehdä työtä. Mistä syntyy merkityksellisyyden kokemus uudenlaisessa, sirpaleisessa työssä?

Tilastokeskuksen työolotutkimusten mukaan suomalaisen työelämän muutostahti on kiihtynyt viimeisten vuosikymmenien aikana hurjaa tahtia. Niin sanottu neljäs teollinen vallankumous on käynnissä, ja muuttaa työelämää kohti tietointensiivisempää ajatustyötä. Muutoksen airueina ja vauhdittajina toimivat neljä suurta trendiä: digitalisaatio, automatisaatio, globalisaatio sekä immaterialisaatio. Olemme astuneet uudenlaisen työn maailmaan!

Samaan aikaa nämä neljä teemaa aiheuttavat suuria yhteiskunnallisen tason muutoksia: sekasortoa ja uusia mahdollisuuksia, myös työyhteisö- ja yksilötasolla työelämän tilanne aiheuttaa silminnähtäviä haasteita.

Hälyttävää on, että muutostahdin kiihtyessä, muutoksista viestimisen määrä on paradoksaalisesti vähentynyt työyhteisöissä. Tämä aiheuttaa vääjäämättä ristiriitaisen tilanteen yksilöille, jotka jäävät epätietoiseen asemaan muutoksen keskellä. Näissä tilanteissa yksilöiden kokemus oman työnsä merkityksellisyydestä usein katoaa. Usein yksilötason ongelmat eskaloituvat myös organisaatiotason ongelmiksi.

Käsillä olevan kokonaisvaltaisen työelämän muutoksen vaikutukset siis läpileikkaavat työelämän kaikki kolme tasoa: yhteiskunnallisen tason, organisaatiotason sekä yksilötason.

Työn muutokseen liittyy vahvasti myös perinteisen palkkatyön merkityksen väheneminen ja muunlaisten aktiivikansalaisuuden muotojen lisääntyminen. Palkkatyö on murroksessa! Esimerkiksi itsenäinen freelancer-tyylinen ja yrittäjämäinen työ on lisääntymään päin - eikä loppua tälle kehityssuunnalle näy. Näin ennustavat niin Sitra, Demos Helsinki kuin muutkin tulevaisuustutkimusta tekevät tahot. Työnteon perustavanlaatuisten raamien muuttuessa on elintärkeää löytää uudenlaisia työkaluja, työkonteksteja ja -konsepteja: Kun vanhat mallit eivät enää toimi, on pakko löytää jotain uutta ja toimivaa! Uudenlaisiin työn vaatimuksiin vastaavat työskentelytavat ja konseptit auttavat meitä myös löytämään merkityksellisyyttä ja ylläpitämään kokemusta oman tekemisen mielekkyydestä muutoksen keskellä. Merkityksellisyyden kokemus onkin voimavara, joka on hyvä valjastaa käyttöön uuden työn tekemisen kynnyksellä - olit sitten yrittäjä, palkkatyöläinen tai jotain siltä väliltä!

Mikä työnteossa luo merkitystä ja motivoi?

Uudenlaisten työnteon tapojen kynnyksellä on hyvä miettiä asioita, jotka luovat motivaatiota ja merkitystä omaan työhön ja tekemiseen. Viimeaikaisessa motivaatiotutkimuksessa on perinteinen Maslowin tarvehierarkia menettänyt asemiaan ja sijalle on tullut Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteoria ja sisäisen motivaation merkitystä kuvaavat teoriat. Ne korostavat psykologisten perustarpeiden merkitystä sisäisen motivaation syntymisessä.

Ihmisen psykologisia perustarpeita ovat autonomia, osaamisen kokemus sekä yhteenkuuluvuus:

  1. Autonomialla (Vapaaehtoisuus) tarkoitetaan vapaaehtoisuutta ja itsenäisyyttä. On tärkeää, että työntekijät voivat tehdä työtään vapaaehtoisuuden eikä pakon sanelemana ja on hyvä varmistaa, että työntekijöillä on työssään riittävästi vapautta, vastuuta ja valtuuksia tehtäviensä hoitamiseen.
  2. Osaamisen kokemuksia (Kyvykkyys) työssä voidaan puolestaan lisätä tarjoamalla työntekijöille heidän osaamistaan vastaavia ja sitä haastavia työtehtäviä: ihmisellä on luontainen tarve käyttää laaja-alaisesti omaa osaamistaan, mutta myös kehittää sitä jatkuvasti.
  3. Yhteenkuuluvuuden (Läheisyys) tarpeen tyydyttymisessä keskeinen osa on työkulttuurilla ja työyhteisöllä sekä sosiaalisilla suhteilla. Siksi onkin tärkeää varmistaa, että työyhteisön yleinen työilmapiiri ja toimintatavat tukevat ihmisten osallistumista ja sitoutumista yhteisiin asioihin ja lisäävät siten ihmisten keskinäistä tunnetta yhteenkuuluvuudesta.

Näihin kolmeen psykologiseen perustarpeeseen filosofi Frank Martela on oman tutkimuksensa pohjalta llisännyt vielä neljännen psykologisen perustarpeen eli hyväntekemisen. Ihmisen psykologiset perustarpeet ja sisäisen motivaation syntymisen malli voidaan asettaa myös Frank Martelan muotoileman motivaatiotimantin muotoon. Motivaatiotimantti vastaakin paremmin tutkimukseen pohjautuvaa nykykäsitystä motivaation syntymisestä ja antaa käytännöllisemmän kuvan siitä, miten ihmisen motivaatioon voidaan vaikuttaa kuin perinteinen Maslowin tarvehierarkia.


Frank Martelan motivaatiotimantti (Martela F, 2015)

Motivaation ohella keskeinen kysymys on, mistä yksilöille syntyy kokemus oman työnsä merkityksellisyydestä uuden työn tekemisen aikakaudella. Merkityksellisen työn voidaan ajatella perinteisesti syntyvän seuraavilla viidellä tasolla: 


Yksilötasolla on tärkeää ihmisen sisäinen kokemus merkityksellisyydestä. Se syntyy, kun ihminen pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan riittävän monipuolisesti ja työtehtäviensä kautta ihminen pääsee näkemään työnsä tulokset. Tärkeää on myös se, että yksilö kokee oman persoonansa ja osaamisensa sopivan yhteen työtehtäviensä kanssa (person-job fit) sekä organisaatiotason kulttuurin kanssa (person-organisation fit).

Sosiaalisella tasolla työn merkityksellisyys syntyy tiimin yhteisistä tavoitteista, ja yhteisistä merkityksistä, jokaiselle tiimiläiselle jaetusta tärkeästä ja vastuullisesta roolista osana kokonaisuutta. Myös inhimillinen kanssakäyminen niin kollegojen, asiakkaiden, alaisten kuin esimiestenkin kanssa on tärkeässä osassa työn merkityksellisyyden syntymistä sosiaalisella tasolla.

Organisaatiotasolla työn merkityksellisyys syntyy organisaation vision ja mission kirkastamisesta ja niiden valjastamisesta osaksi jokapäiväistä työntekoa, niin, että yksilöt voivat sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiseen missioon. Kyse on siis missiojohtamisesta. Toisaalta organisaatiotasolla on tärkeää puhua myös työtehtävien järkevästä ja toimivasta suunnittelusta (job design) niin, että työtehtävät itsessään ruokkivat yksilöiden kokemusta sisäisestä motivaatiosta ja merkityksellisyyden kokemuksesta.

Yhteiskunnallisella tasolla työn merkityksellisyys syntyy siitä, että työ on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja työn kautta voi vaikuttaa positiivisesti merkitykselliseltä tuntuviin yhteiskunnallisiin asioihin ja niiden kehitykseen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kautta ihmisten on helppo nähdä oman työnsä tulosta ja liittää oma tekeminen osaksi jotakin itseä suurempaa kokonaisuutta.

Transsendentaalisella tasolla voidaan todeta, että aktiivinen henkinen tai hengellinen elämä ja vakaumus lisää ihmisten kokemusta oman työnsä merkityksellisyydestä. Tämä on seurausta siitä, että henkilökohtainen vakaumus auttaa ihmistä liittämään oman toimintansa ja työnsä osaksi suurempaa transsendentaalista tarkoitusta.

Mitä merkityksen löytämisestä seuraa?

Itselle merkityksellisen ja mielekkään työn löytäminen johtaa useisiin yksilötason hyvinvoinnin kuin myös organisaation menestyksen tasolla nähtäviin hyötyihin: Merkityksellisen työn löytänyt ihminen on yleisesti terveempi ja hyvinvoivampi sekä tyytyväisempi omaan työhönsä ja elämäänsä. Tämä näkyy myös suurempana työhön ja työpaikkaan sitoutumisena ja kasvaneena työtehokkuutena (Sahimaa, 2017). Itselle merkityksellisen työn etsiminen ja löytäminen onkin niin henkilökohtainen, lähipiirin kuin työnantajankin voitto!

Uudenlaiset työkontekstit ja uudentyyppiset työyhteisöt luovat puitteet merkityksellisyydelle uuden työn ajassa

Samaan aikaan kun työelämä on muuttunut suurien globaalien ajurien muokkaamana, ovat myös yksilöiden odotukset työelämää kohtaan muuttuneet: ihmiset hakevat entistä enemmän henkilökohtaista merkitystä ja uudenlaista yhteisöllisyyttä työstään! Voidaankin todeta, että uuden työn ajassa yksilö- ja yhteisötason merkityksellisyyden kaipuu on uusi työelämän megatrendi!

Uudenlaisten yhteisöjen ja työskentelykonseptien ja -kontekstien - hyvänä esimerkkinä MOWin kaltaiset kuten co-working hubit -  tarjoavatkin puitteet uudenlaiselle kokonaisvaltaiselle merkityksellisyyden kokemukselle omassa työssä: ne toimivat näyttämön uudenlaisille kohtaamisille, uudenlaisille työn tekemisen tavoille ja mahdollisuudelle pysyä kiinni uuden työn ajassa,

Kirjoittaja:

Jaakko Sahimaa on työpsykologi, joka työskentelee Terveystalossa organisaatiopsykologina. 

Lisäksi Jaakko pyörittää omaa yritystään Better Work Consultingia tarjoten koulutus- ja konsultointipalveluita merkityksellisen työn teemaan liittyn. Jaakko on myös perustajajäsenenä Meaningful Work Finland ry:ssä, jonka toiminta starttasi keväällä 2018.